K: Kuinka voi tulla ortodoksisen kirkon jäseneksi?

V: Ota yhteyttä lähimpään ortodoksiseen seurakuntaan. Yhteystietoja löydät mm. www.ort.fi.

Ohjeita on myös: https://ort.fi/tutustu-ortodoksiseen-kirkkoon/kirkkoon-liittaminen-ja-paluu-kirkon-jasenyyteen#no-back

On tärkeää tutustua kirkkoomme käymällä jumalanpalveluksissa aktiivisesti, koska kyse ei ole vain tietyn tietomäärän omaksumisesta vaan uuden elämäntavan oppimisesta. Tarvitset myös laadukasta lukemista kirkostamme ja papin ohjausta. Kannattaa hakeutua Ortodoksia-kurssille lähiseurakuntaan tai seurata sellaista netistä. Sivuistoilta ort.fi ja ortodoksi.net löydät runsaasti tietoa kirkostamme.

K: Voiko luterilainen osallistua ehtoolliseen ortodoksisessa kirkossa?

V: Ei voi. Ortodokseille ehtoollinen ei ole keino kohti kristittyjen yhteyttä vaan päämäärä. Ehtoollinen edellyttää yhdenmukaista uskoa, jota luonnollisesti voimme edellyttää vain omaan kirkkoomme kuuluvilta.

K: Saako toisuskoinen käydä ortodoksisessa jumalanpalveluksessa?

V: Kyllä saa. Kaikkeen muuhun voi osallistua paitsi ehtoolliseen. Myös ristinmerkkiä saa tehdä, tuohuksia sytyttää, myös laulaa kuorossa, jos taidot riittävät ja kanttori hyväksyy mukaan.

K: Kastetaanko minut uudelleen, jos siirryn ortodoksiseen kirkkoon luterilaisesta kirkosta?

V: Ei kasteta Suomessa. Joissakin maissa kastetaan, mutta siihen ei ole teologista syytä, jos sinut on kerran kastettu Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Kirkkomme hyväksyy nk. hätäkasteen, jonka voi hätätilanteessa toimittaa kuka tahansa kristitty. Kirkkoon liittyvälle aivan kuin hätäkastetulle toimitetaan mirhavoitelun sakramentti. Se on Pyhän Hengen vuodattamisen lahja ja piispallinen toimitus. Käytännössä usein pappi toimittaasen, mutta piispojen siunaamalla mirhavoiteella. Toimituksessa mirhalla pientä sivellintä apuna käyttäen tehdään ristinmerkki henkilön silmien alle, korven, sierainten ja suun luo, rintaan, käsien selkämyksiin ja jalkapöytiin. Mirhavoitelu kirkkoon liittämisenä tehdään mieluusti liturgian yhteydessä, jolloin koko seurakunta on ottamassa vastaan uuden jäsenen. Tämä myös pääsee jo samassa palveluksessa osallistumaan ehtoollisesta, mikä saattaa päätökseen kirkkoon liittämisen.

K: Mihin ikonien kunnioitus perustuu?

V: Lähtökohta on siinä, että Jumala tuli ihmiseksi ja siten myös kuvattavaksi. Ikonien ja niiden kunnioittamisen vastustus on yleensä liittynyt tausta-ajatukseen, että Jumalan ihmiseksituleminen (l. inkarnaatio) ei ollut todellinen. Vanhan testamentin kuvakielto kumoutui juuri siksi, että Jumala tuli nähtäväksi ja kuvattavaksi.

Seitsemän yleinen l. ekumeeninen kirkolliskokous vuonna 787 vahvisti ikonien kunnioittamisen oikeuden. Siellä myös vahvistettiin, että palvonta (kr. latreia) kuuluu vain Jumalalle, kun taas kunnioitus (kr. proskynisis) kuuluu ikoneille, evankeliumikirjalle, reliikeille ja pyhille.

K: Kerrotko vielä ortodoksisiksi tulemisesta?

V: Ortodoksinen kirkko on maailman toiseksi suurin kristillinen kirkko lännen katolisen kirkon jälkeen. Kirkkomme usko periytyy apostoliselta ajalta ja se on määritelty ensimmäisen vuosituhannen seitsemässä yleisessä kirkolliskokouksessa. Jumalanpalveluksemme nykymuodossaan ovat 700-1000 vuotta vanhoja. Niitä ei ole tarvinnut paljoakaan muokata aikojen kuluessa, koska ne puhuttelevat ihmisen ja Jumalan välistä suhdetta. Se tai ihmisten keskinäiset suhteet eivät muutu, vaikka ihminen tietää nykyisin paljon enemmän kuin muinoin.

Ortodoksiseen kirkkoon liittyy Suomessa vuosittain satoja ihmisiä. Jokaisen liittyjän elämäntarina on erilainen. Kaikki he kuitenkin etsivät elämäänsä vakaata perustaa ja selkeää hengellistä suuntaa. He hakevat perinteitä, jotka ovat osoittautuneet toimiviksi vuosisatojen aikana.

Jos olet kiinnostunut ortodoksisen kirkon uskosta, ota yhteyttä lähimpään seurakuntamme pappiin. Hän keskustelee kanssasi ja ohjaa sinut eteenpäin. Saat luettavaksi uskostamme kertovia kirjoja tai voit osallistua Ortodoksia-kurssille. Näitä kursseja on tarjolla ajoittain myös virtuaaliopetuksena internetin kautta.

Kirkkoon liittyvällä on yksi tai kaksi kummia. Kummin tulee olla kirkkomme aktiivinen jäsen, joka kykenee tukemaan sinua. Usein kummi on samaa sukupuolta kuin kirkkoon liittyvä.

Kun olet keskustellut papin kanssa useamman kerran ja hän on vakuuttunut siitä, että tahdot todella tulla kirkkomme jäseneksi, toimitetaan katumuksen sakramentti. Tähän mennessä olet jo kertonut papille omasta elämästäsi ja nyt hän kyselee, onko omallatunnollasi asioita, jotka painavat sinua. Papeillamme on ehdoton vaitiolovelvollisuus katumuksen eli synnintunnustuksen sakramentissa kuulemistaan asioista. Voit siis puhua hänen kanssaan levollisin mielin.

Kun olet perehtynyt kirkkomme opetukseen ja elämään riittävästi, suoritetaan mirhavoitelun sakramentti. Siinä pappi tekee piispojen vihkimällä mirhavoiteella korviesi, silmiesi ja suusi viereen, sekä käsiisi, rintaasi ja jalkoihisi ristinmerkit. Luet kummisisi kanssa uskontunnustuksen ja pappi lukee rukouksen. Toimitus suoritetaan usein liturgian yhteydessä, jolloin muu seurakunta on paikalla vastaanottamassa sinut Kristuksen laumaan. Liturgiassa pääset myös ehtoolliselle ensimmäistä kertaa.

Tervetuloa tielle kohti kirkkoamme!