1.11.2011

Olen Pietarissa  Hengellisessä akatemiassa opiskelemassa Venäjän kieltä. Saavuin eilen ja olin vigilian akatemiassa. 

Tänään Tuomaan sunnuntaina olin rehtorin, piispa Amvrosin matkassa Vladimirin katedraalin liturgiassa. Kirkkoherrana on isä Vladimir Sorokin, joka aikoinaan toimi hengellisen akatemian rehtorina ja tuntee puoli Suomea. Terveisiä kaikille häneltä.

Palveluksessa oli etualalla valkeissa vaatteissa kolme vasta kastettua aikuista. Läsnä oli myös paljon lapsia. Ja ristisaatossa lapsijoukko kantoi kynttilöitä ja heidät oli puettu punaisiin pienen felonin kaltaisiin vaatteisiin, joissa oli selässä risti. Sitten oli vielä lasten kuoro, joka liturgian lopussa lauloi edessä solealla pääsiäistroparia eri kielillä, eksoottisillakin kuten arabiaksi ja suomeksi. Mistä tässä oikein on kysymys?

Asia alkoi selvitä lounaalla pienessä seurakuntasalissa. Meitä oli 35 henkeä, joista 15 papisto ja vastaavia; loput olivat seurakunnan aktiiveja maallikoita. Kirkkoherra pyysi pappeja ja maallikoita vuorollaan kertomaan seurakunnan elämästä. Lounaasta jäi kolme asiaa erityisesti mieleen:

1. Seurakunta on aktiivinen jumalanpalvelusten lisäksi lapsi- ja nuorisotyössä, katekumeeniopetuksessa ja suhteessa ympäröivään maailmaan. Työtä tehdään tosissaan ja hyvässä hengessä.
2. Vapaaehtoisilla (palkattomilla) maallikoilla on  tärkeä osa mm. katekumeeniopetuksessa. Tämä ei ole tähän saakka ollut tavallista Venäjällä, missä palkattoman työn perinnettä ei ole juurikaan ollut.
3. Keskustelu lounaan aikana koski koko ajan seurakunnan kehittämistä ja kehittämisen esteitä. Piispa, papit ja maallikot pohtivat yhteisesti keinoja toiminnan parantamiseksi.

Nostan hattua 72 –vuotiaalle kirkkoherra Vladimir Sorokinille. Ikä ei paljoa paina, kun kirkkoherra keksi varata pääsiäisyöksi lähistöltä 3000 hengen juhlasalin. Sinne marssi sitten 1200 ihmistä yöpalveluksen jälkeen ristisaatossa jatkamaan pääsiäisjuhlaa  seitsemään saakka seuraavana aamuna. 

Eikä taida ikä painaa kirkkoherraa eikä seurakuntaa muutoinkaan. Kun näki liturgian jälkeisessä ristisaatossa lasten ilosta loistavat kasvot, saattoi todeta: Minä näin ja uskoin!

Huom! Artikkeli on keväältä 2011, jolloin pääsiäiseen ei liittynyt mitään rajoituksia.