T\u00e4m\u00e4 artikkeli on julkaistu Inari-Saariselk\u00e4 -talvilehdess\u00e4 vuonna 2013.<\/p>\n\n\n\n
Kolttasaamelaiset poikkeavat muista saamelaisista paitsi kielens\u00e4, my\u00f6s uskonsa osalta. He ovat ortodokseja ja kuuluvat Suomen ortodoksiseen kirkkoon, joka on yleens\u00e4 tunnettu luostareistaan Hein\u00e4vedell\u00e4, Uspenskin katedraalista Helsingin Katajanokalla tai v\u00e4rikk\u00e4ist\u00e4 praasniekka-juhlista eri puolilla Pohjois-Karjalaa. <\/p>\n\n\n\n
Koltat ovat perinteisesti asuneet Kuolan niemimaalla. Toisen maailmansodan seurauksena luovutetulla alueella kuten Petsamon seudulla ja Suonikyl\u00e4ss\u00e4 asuneet koltat sijoitettiin nykyisen Suomen puolella p\u00e4\u00e4asiassa Inarin kunnan Sevettij\u00e4rvelle, Nellimiin ja Kev\u00e4j\u00e4rvelle. Sodan j\u00e4lkeen Suomen ortodoksinen kirkko Suomen valtion tuella rakensi ortodoksiset pyh\u00e4k\u00f6t Ivaloon (1959) ja Sevettij\u00e4rvelle (1951). Sittemmin rakennettiin ker\u00e4ysvaroilla kaunis Nellimin kirkko (1987) ja aivan hiljattain Kev\u00e4j\u00e4rven tsaouna l. rukoushuone (2008).<\/p>\n\n\n\n
Ortodoksisuuteen liitet\u00e4\u00e4n usein mielikuvia ikoneista ja juhlavista ( ja pitkist\u00e4) jumalanpalveluksista. Ikonit kuuluvatkin oleellisesti pyh\u00e4kk\u00f6ihin ja ortodoksien koteihin. Ikoni esitt\u00e4\u00e4 pyh\u00e4\u00e4 ihmist\u00e4 tai tapahtumaa. Ikonin erityinen tyyli johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 ikonissa ihmist\u00e4 ei esit\u00e4 sellaisena kuin me h\u00e4net tavallisesti n\u00e4emme vaan pyhittyneess\u00e4 muodossa. Ikoni tavallaan esitt\u00e4\u00e4 meille jokaiselle tavoitteeksi annettua pyhyyden tilaa. Ortodoksiset jumalanpalvelukset taas voivat olla hyvinkin yksinkertaisia ja lyhyit\u00e4. Usein ajatellaan p\u00e4\u00e4si\u00e4isy\u00f6n jumalanpalvelusta, kun puhutaan toimitusten pituudesta. Muina aikoina jumalanpalvelukset ovat toki lyhyempi\u00e4. P\u00e4\u00e4si\u00e4isy\u00f6n\u00e4 papisto ja kirkkokansa kiert\u00e4v\u00e4t kirkon ymp\u00e4ri saapuen sitten kirkon ovelle ik\u00e4\u00e4n kuin Kristuksen tyhj\u00e4n haudan eteen. Vaikka juhlaa vietet\u00e4\u00e4n keskell\u00e4 y\u00f6t\u00e4, tuntuu kuin joka paikka olisi t\u00e4ynn\u00e4 valoa ja iloa. P\u00e4\u00e4si\u00e4isy\u00f6t\u00e4 alkaen 40 p\u00e4iv\u00e4n ajan ortodoksit tervehtiv\u00e4t toisiaan p\u00e4\u00e4si\u00e4istervehdyksell\u00e4 \u201dKristus nousi kuolleista\u201d, mihin vastataan \u201dTotisesti nousi!\u201d<\/p>\n\n\n\n
Yksi elementti ortodoksisessa uskossa poikkeaa selke\u00e4sti suomalaisesta valtakulttuurista. Se on vainajien muisteleminen, joka kuuluu vahvasti my\u00f6s kolttien perinteeseen. Omaisen kuolinp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 toimitetaan haudalla tai pyh\u00e4k\u00f6ss\u00e4 tai kotona muistopalvelus, jossa Jumalalta pyydet\u00e4\u00e4n poisnukkuneelle lepoa ja iankaikkista muistoa. Kolttahautajaisissa on omia erityispiirteit\u00e4, kuten muuten my\u00f6s Alaskassa ortodoksiheimojen hautajaisissa. Sellaisia paikallisia erityispiirteit\u00e4 ortodoksinen kirkko on sallinut liitett\u00e4v\u00e4n niin hautausten kuin kasteitten ja vihkimistenkin yhteyteen. Vainajia muisteltaessa on huomattava, ett\u00e4 ortodoksinen tapa ei ole puhutella vainajaa, vaan ainoastaan Jumalaa, johon vedotaan vainajan puolesta. T\u00e4m\u00e4 on ikivanha kristillinen tapa, joka pohjoisessa on erityisen hyvin s\u00e4ilynyt. Hautausmaan puuristi, jonka tekee vainajan kummilapsi, sek\u00e4 pienet haudan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 olevat majat (grobut) kertovat ohikulkijalle, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 on kolttien hautausmaa. <\/p>\n\n\n\n
Viime vuosikymmenin\u00e4 on kolttien jumalanpalveluksissa alettu k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 suomen kielen rinnalla kolttasaamea. Kieli on vaarassa kadota kokonaan, mutta nyt kielipes\u00e4t Sevettij\u00e4rvell\u00e4 ja Ivalossa opettavat taaperoille kolttaa. Kielt\u00e4 voi opiskella my\u00f6s Sevettij\u00e4rven ja Ivalon kouluissa sek\u00e4 Saamelaisalueen koulutuskeskuksen kursseilla.<\/p>\n\n\n\n
Koltat ovat joutuneet 1900-luvulla monella tavoin kaltoin kohdelluiksi. Heihin on kohdistunut my\u00f6s aiheettomia syyt\u00f6ksi\u00e4 ja ep\u00e4luuloa. Vuosisadat alueella el\u00e4nyt kolttakansa on rauhaa rakastava, saumattomasti luonnon kanssa el\u00e4v\u00e4 ja syv\u00e4sti harras. Saamelaiset ovat ainoa alkuper\u00e4iskansa Euroopan Unionissa ja koltat ovat yksi osa saamelaisia. Heid\u00e4n el\u00e4m\u00e4ntapaansa sis\u00e4ltyy suurta viisautta ja oivalluksia, joita valtav\u00e4est\u00f6 vasta etsii. Sivistysvaltiota voi arvioida sen perusteella kuinka se huolehtii kulttuurisista v\u00e4hemmist\u00f6ist\u00e4\u00e4n. Koltat ovat kulttuurisesti, uskonnollisesti ja kielellisesti v\u00e4hemmist\u00f6. Heille kuuluu oma paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa ja erityisesti Lapissa.<\/p>\n\n\n\n
Petsamon seudun ortodoksisuus on l\u00e4ht\u00f6isin Petsamon luostarista, jonka pyh\u00e4 Trifon Petsamolainen (+1585) perusti. Trifon oli kotoisin Novgorodin seudulta, mutta vietti el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 pohjolassa kilvoitellen. Toinen koltille t\u00e4rke\u00e4 henkil\u00f6 on pyh\u00e4 Feodorit, kolttien valistaja (+1571), jonka kerrotaan k\u00e4\u00e4nt\u00e4neen jumalanpalvelustekstej\u00e4 koltan kielelle. Trifonin juhlaa vietet\u00e4\u00e4n 15.12. jolloin vietet\u00e4\u00e4n siis my\u00f6s Sevettij\u00e4rven kirkon vuosijuhlaa, praasniekkaa. <\/p>\n\n\n\n
Inarin kunnan ortodoksit kuuluvat Lapin ortodoksiseen seurakuntaan, jonka keskus on Rovaniemell\u00e4. Ivaloon on kuitenkin sijoitettu valtion yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4 matkapapistopiiri, joka p\u00e4\u00e4asiassa huolehtii alueella jumalanpalveluksista ja sielunhoidosta. Matkakanttorina toimii t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 diakoni Erkki Lumisalmi, joka on itsekin koltta.<\/p>\n\n\n\n
Ortodoksisen perinteen mukainen hengellinen el\u00e4m\u00e4 on syv\u00e4llist\u00e4, mutta silti ilon t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4. Ihmisi\u00e4 kehotetaan katsomaan yl\u00f6s kohti taivaan korkeutta ja valoa eik\u00e4 niink\u00e4\u00e4n alas ja omia heikkouksia. Ihmist\u00e4 tuetaan aina ja kaikissa tilanteissa vaikka h\u00e4nen tekonsa todettaisiinkin v\u00e4\u00e4r\u00e4ksi. Ortodoksipappien, joita sanotaan isiksi (he ovatkin yleens\u00e4 perheellisi\u00e4) kuuluu pysytell\u00e4 l\u00e4hell\u00e4 kansaa. Kun pappi tuntee seurakuntalaiset ja heid\u00e4n sukunsa, syntyy v\u00e4lit\u00f6n ja luottamuksellinen suhde. Ihmiset l\u00e4hestyv\u00e4t pappeja luontevasti ja papit ovatkin luontevasti mukana erilaisissa kolttaperheiden ja -sukujen tapahtumissa.<\/p>\n\n\n\n
is\u00e4 Rauno Pietarinen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
T\u00e4m\u00e4 artikkeli on julkaistu Inari-Saariselk\u00e4 -talvilehdess\u00e4 vuonna 2013. Kolttasaamelaiset poikkeavat muista saamelaisista paitsi kielens\u00e4, my\u00f6s uskonsa osalta. He ovat ortodokseja ja kuuluvat Suomen ortodoksiseen kirkkoon, joka on yleens\u00e4 tunnettu luostareistaan Hein\u00e4vedell\u00e4, Uspenskin katedraalista Helsingin Katajanokalla tai v\u00e4rikk\u00e4ist\u00e4 praasniekka-juhlista eri puolilla Pohjois-Karjalaa. Koltat ovat perinteisesti asuneet Kuolan niemimaalla. Toisen maailmansodan seurauksena luovutetulla alueella kuten Petsamon seudulla […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":268,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":""},"categories":[13],"tags":[16,14,15],"class_list":["post-264","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-kolttasaamelaiset","tag-katri-jefremoff","tag-koltat","tag-kolttakulttuuri"],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/www.isarauno.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/05\/P1010538-1.jpeg","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.isarauno.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/264","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.isarauno.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.isarauno.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.isarauno.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.isarauno.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=264"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/www.isarauno.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/264\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":277,"href":"https:\/\/www.isarauno.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/264\/revisions\/277"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.isarauno.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/268"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.isarauno.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=264"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.isarauno.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=264"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.isarauno.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=264"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}